Kiitos, hoitoalan ammattilainen!

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman parhaista. Kiitos tästä kuuluu osaltaan hoitoalan ammattilaisille, jotka kuitenkin tekevät korkeaa osaamista vaativaa työtään surkealla palkalla ja sietokykynsä äärirajoilla. Kilpailukykysopimusta solmittaessa pääministeri Sipilälle esitettiin kahden kätilön haastattelu, joka sai hänet muuttamaan mieltään sunnuntai- ja iltalisien leikkauksesta. Hetki elettiin toivoen, että kontakti olisi voinut muuttaa asioita parempaan. Turhaan. Hallitus korvasi sunnuntaityö- ja ylityökorvauksen leikkauksen nipistämällä lomarahoista.

Hetki elettiin toivoen, että kontakti olisi voinut muuttaa asioita parempaan. Turhaan. Hallitus korvasi sunnuntaityö- ja ylityökorvauksen leikkauksen nipistämällä lomarahoista.

Sairaanhoitaja Nina Sarell kirjoittaa Duunitorin kolumnissaan riipaisevan avoimen kirjeen poliittisille päättäjille sairaanhoitajien työoloista. Sarell tekee hoitotyötä geriatristen potilaiden parissa, mutta samalla tavalla voisi kuvata monen muunkin hoitoalalla toimivan arkityötä. Hoitoalan ammattilaiset työskentelevät monesti erittäin vaativissa yksiköissä kuten teho-osastoilla, päivystyspoliklinikoilla ja synnytyssaleissa ja usein hyvinkin itsenäisesti. Juhlapuheissa kiitellään hoitajien arvokasta ja pyyteetöntä, potilaiden hyväksi tekemää korkeaa ammattitaitoa vaativaa työtä. Kuvaukset ovat aivan totta, ja valitettavasti paino voisi olla sanassa pyyteetön.

Tilanne on johtanut siihen, että valtava määrä hoitoalan ammattilaisia työskentelee muussa kuin koulutustaan vastaavassa työssä tai on muuttanut ulkomaille parempien työolojen ja palkkauksen vuoksi

Hoitajien palkkauksesta on puhuttu kymmeniä vuosia. Nina Sarell kirjoittaa tienneensä jo alaa valitessaan työn kiireestä ja sen heikosta palkkauksesta. Kilpailukykysopimus, josta rintamakarkurina eronnut pääministeri on ollut niin ylpeä, oli viimeinen niitti hoitohenkilökunnalle. Hoitajien työehtosopimukset on kirjoitettu siten, että paperiteollisuudessa vastaavanlainen sopimusluonnoskin olisi riittänyt pysäyttämään paperitehtaat. Maan hallituksilla ei yksinkertaisesti ole ollut kiinnostusta ratkaista hoitajien työehtoihin liittyviä ongelmia. Tilanne on johtanut siihen, että valtava määrä hoitoalan ammattilaisia työskentelee muussa kuin koulutustaan vastaavassa työssä tai on muuttanut ulkomaille parempien työolojen ja palkkauksen vuoksi, jolloin koulutukseen satsatut rahat on suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta hukattu.

Suomelle on kestämätöntä kouluttaa isoa määrää hoitajia, jos he siirtyvät aivan toisiin töihin tai ulkomaille. Tähän ongelmaan on vihdoin löydettävä ratkaisu. Ratkaisun avain voisi lähteä tiedosta, että hoitohenkilöstön koulutusrahat tulevat opetussektorilta ja palkkarahat sosiaali- ja terveyssektorilta. Kun hoitajien työehtoja saadaan parannettua ja yhä useampi hoitaja pysyy oman alansa töissä, on säästöjä mahdollista saada koulutuksen aloituspaikkojen maltillisella supistamisella. Aiemmin kyseinen turhaan koulutukseen käytetty raha ohjataan toimiin työolojen tai palkkauksen parantamiseksi.

Kun hoitajien työehtoja saadaan parannettua ja yhä useampi hoitaja pysyy oman alansa töissä, on säästöjä mahdollista saada koulutuksen aloituspaikkojen maltillisella supistamisella.

Hoitajat tietävät varmasti itse parhaiten, millä keinoin heidät saadaan viihtymään töissä omalla alallaan. Olisiko se ylimääräinen palkankorotus, kokemuslisien nostaminen vai kiusanteoksi koetun kiky-sopimuksen mukainen työajan pidennyksen poisto. Tämäntyyppisistä parannuksista voisi alkaa merkittävä hoitajien paluu takaisin omaan ammattiinsa, jolloin hoitajia ei tarvitse enää kouluttaa jopa yli tämänhetkisen todellisen tarpeen.

Ole se muutos, jonka haluat nähdä. Lupaan olla viisaasti liikkeellä hoitajien työolojen kohentamisen puolesta.

Jaa sosiaalisessa mediassa
  • 22
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    22
    Shares